Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Lähettänyt on helmi 18, 2019 in Portti | Kommentit pois päältä artikkelissa Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Unescon maailmanperintökohteet Suomessa

Unescon maailmanperintöluettelon on tarkoitus suojella maailman kulttuuri- ja luonnonperinnön ainutlaatuisuutta. Listalle pääsevät kohteet ovat arvokkaita ja kulttuurillisesti merkityksellisiä paikkoja tai alueita, joiden suojeluun kokonainen yhteisö on sitoutunut.

190 valtiota on hyväksynyt Unescon yleissopimuksen. Koko maailmassa on nykyään yli 1 000 kohdetta, jotka jakautuvat kulttuuri- ja luonnonkohteisiin. Listalle pääsyn kriteerit ovat tiukat. Esimerkiksi kohteet, jotka sisältävät harvinaislaatuista luonnonkauneutta, ovat poikkeuksellinen kulttuuritodiste tai ovat merkittävästi vaikuttaneet kultturiympäristöön, voivat päästä listalle.

Merenkurkun saaristo on Suomen ainut luontokohde

Suomen luonnon kauneus, puhtaus ja monimuotoisuus on arvostettua ympäri maailmaa. Ensimmäinen Unescon maailmaperintölistalle päässyt luontokohde on Merenkurkun saaristo. Kohde sai tämän kunnian vuonna 2006. Alue on henkeäsalpaavan kaunista ja sen lisäksi sen synnyllä on kiinnostava historia. Vaasan edustalle noin 10 000 vuotta sitten noussut saaristo on peräisin jääkauden päättymisestä aiheutuneesta maankohoamisilmiöstä.  Ilmiö muutti merenlahtia järviksi ja nosti pinnan yläpuolelle uusia saaria. Yleensä maankohoamisilmiö saa aikaan vuoristoja, kuten esimerkiksi Euroopan Alpit tai Pyreneet. Merenkurkun saariston maisemaa kuitenkin hallitsevat siloiset, mereen sukeltavat kalliot. Geologit ovat laskeneet, että ilman voimakasta eroosiota nämä kalliot olisivatkin voineet olla yli 20 kilmetrin korkuisia. Maan kohoaminen Merenkurkun alueella jatkuu edelleen. Tällä hetkellä maa kohoaa noin 8 millimetrin vuosivauhtia. Tämä tekee maisemasta ainutlaatuisen. Jatkuvasti nouseva maa muuttaa luontoa pikkuhiljaa. Merestö irtautuu uusia makeanveden järviä, joiden eri muutosvaiheissa luonnon monimuotoisuus pääsee kukoistamaan. Siirtyvän rannan ansiosta myös ranta-alueet ovat vaihtelevia. Saaristossa tavataan korkeita louhikkorantoja, paljaita kivikkorantoja, reheviä rantaniittyjä, luonnonmukaisia hiekka- ja sorarantoja sekä sileitä rantakallioita.

Kotimaastamme löytyy kuusi Unescon kulttuuriperintökohdetta

Tunnetuin kotimaisista kulttuuriperintökohteista lienee Helsingissä sijaitseva Suomenlinna, joka pääsi luetteloon vuonna 1991. Unesco haluaa varjella sen avulla 1700-luvun eurooppalaista, ainutlaatuista sotilasarkkitehtuuria. Linnoitus on rakennettu seitsemän saaren alueelle. Sen rakennus aloitettiin Suomen ollessa vielä osa Ruotsia. Linnake onkin ollut kolmen eri valtion hallittavana – se puolustanut niin Ruotsin, Venäjän kuin Suomenkin lippua. Rauman kaupungin vanhin osa, Vanha Rauma, liitettiin luetteloon samana vuonna 1991. Vanhan Rauman puutalot todistavat jälkipolville pohjoismaista puukaupunkirakentamisen osaamista. Vanhan Rauman puukaupunkialue on 29 hehtaarillaan kaikkein suurin pohjoismaiden yhtenäisenä säilynyt alue. Siihen kuuluu yli 600 rakennusta.


Kotimaastamme löytyy kuusi Unescon kulttuuriperintökohdetta

Kapeiden katujen varrelle pystytettiin ensimmäiset talot jo 1700-luvulla. Sen jälkeen aikojen saatossa taloja on noussut aina lisää, ja kierros näiden viehättävien kujien varrella näyttääkin upeasti eri kerroksia puutalorakentamisen historiassa. Erityisen näyttäviä rakennuksia ovat esimerkiksi Vanha Raatihuone ja Pyhän Ristin kirkko. Rakentaminen ja remontointi alueella on lähes aina luvanvaraista. Näin taataan perinteen säilyminen ja kunnoitetaan maailmanperintöluettelon arvoja.  Keski-Suomessa lähellä Jyväskylää sijaitsee Petäjävesi. Sieltä löytyy upea, vanha Petäjäveden puukirkko, joka liitettiin luetteloon vuonna 1994. Se on rakennettu vuosina 1763-1765 hirsiä käyttäen. Kirkko on säilynyt hyvin eikä suuria muutoksia ole vuosien saatossa tehty. Siispä se on kaunis esimerkki puhtaasta 1700-luvun puukirkkoarkkitehtuurista. Kirkko on edelleen käytössä kesäaikaan. Verlan puuhiomo ja pahvitehdas Kouvolan läheisyydessä pääsi Unesco-kohteeksi vuonna 1996. Alueeseen kuuluvat tehtaiden lisäksi ympäröivät metsäalueet ja koski, esihistoriallinen kalliomaalaus sekä tehtaan työläisten asuintilat ja kylä. Kohde onkin täydellinen esimerkki 1800- ja 1900-luvulla kukoistaneesta paperi- ja pahviteollisuudesta. Suomen ensimmäinen esihistoriallinen muinaisjäännös merkittiin Unescon luetteloon vuonna 1999. Lähellä Raumaa sijaitseva Sammallahdenmäki on koko Pohjanlahden suurin pronssikautinen hautaröykkiöalue.

Tieteen ja tekniikan kulttuuriperintöä edustaa vuonna 2005 luetteloon päässyt Struven ketju. Se rakennettiin 1800-luvulla auttamaan maapallon koon ja muodon selvityksessä. Ketju ulottuu kaikkiaan kymmenen valtion maille. Suojeltaviksi kohteiksi on valittu yhteensä 34 pistettä. Niistä kuusi sijaitsee kotimaassamme.