Suomen kansallispuistot – Osa 2

Lähettänyt on tammi 18, 2018 in Portti | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen kansallispuistot – Osa 2

Suomen kansallispuistot – Osa 2

Ennen kansallispuistoissa vierailua kannattaa ottaa selville mitä nähtävää ja koettavaa alueelta löytyy, ja kuinka vaikeakulkuisen maaston päässä nämä alueet ovat. Vierailijan tulisi olla selvillä yleisistä ja puisto kohtaisista oikeuksista ja rajoituksista puistoalueilla, ettei tule pettymyksiä paikalle päästessä. Pidemmälle reissulle lähtiessä kannattaa miettiä missä puiston alueella voi majoittua yöksi, löytyykö puistosta tupia vain pitääkö oma teltta ottaa mukaan. Joidenkin puistojen lähialueelta löytyy myös luksus majoitusta, jos tämä on mielessä kannattaa varaukset hoitaa ennen matkalle lähtöä. Vaikka joissain puistoista on tarjolla kahvila, kauppa ja ravintola palveluita, tämä ei ole itsestäänselvyys ja lähimmät ruokapalvelut saattavat olla pitkän ajomatkan päässä.

Fyysiset aktiviteetit

Pidemmille vaelluksille sopivat puistot löytyvät lähinnä Pohjois-Suomesta. Vaeltaja voi viettää yönsä autio- tai varaustuvista joita on yleensä sijoiteltu reiteille päivämatkan päähän toisistaan. Kevyemmälle patikoinnille tarkoitettuja reittejä löytyy kaikista suomen Kansallispuistoista, ja useissa niistä voi myös yöpyä oman teltan kanssa luonnon helmassa. Urheilullisista aktiviteeteista suosittuja toimintoja ovat melonta, hiihto ja lumikenkäily. Repoveden kansallispuistossa vieraileva porukka voi vuokrata kirkkoveneen joella soutamiseen. Kalliokiipeily ja -laskeutuminen sopivat adrenaliiniaddikteille, ja esimerkiksi Repoveden kansallispuistossa sijaitseva 50 metrin korkuinen Olhanvuori on kiipeilijöiden suosiossa. Kannattaa pitää mielessä että vierailija ei voi käyttää harrastukseensa mitä tahansa kalliota, ja kiipeily tulee rajoittaa sallituille alueille. Monissa kansallispuistoissa on sallittuja pyöräreittejä, ja ratsastuksesta kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä paikallisiin ratsastustalleihin, jotka vievät kokeneempia ratsastajia maasto lenkeille hevosille sallituilla kulkureiteillä.  Useimmissa kansallispuistojen järvistä ja joista on uiminen sallittua, ja joissain puistoista on tarkoituksellisia uimarantoja. Järvien rannoilla on usein tulenteko ja piknik paikkoja, ja jos uimarannat sijaitsevat parkkipaikkojen läheisyydessä, voi uimisen ympärille rakentaa koko perheen  päiväreissun. Kirkasvetisissä järvissä voi harrastaa myös snorklausta ja sukellusta.

Fyysiset aktiviteetit

Kalastus kansallispuistoissa on myös suosittua toimintaa. Kalastus on lähestulkoon aina luvan varaista, joten kalastajan tulee pitää huolta että maksut on hoidettu ennen kalastuksen aloittamista. Onkia ja pilkkiä voi ilman maksua, sillä molemmat toiminnot sisältyvät jokamiehen oikeuden piiriin. Kannattaa olla selvillä kalastuslainsäädännöstä, sillä rajoituksia löytyy jonkin verran. Esimerkiksi koski- ja virtapaikoilla onkiminen ja pilkkiminen on rajoitettua toimintaa. Kansallispuistot runsaan luontonsa kanssa sopivat hyvin myös lintujen tarkkailusta kiinnostuneille. Urho Kekkosen Kansallispuistossa kävijä voi esimerkiksi nähdä maakotkan, kuukkelin, riekon ja kapustarinnan. Useisiin puistoihin on pystytetty näkötorneja, jotka ovat lintujen tarkkailuun hyvin soveltuvia korkeutensa vuoksi. Jokamiehen oikeuksiin kuuluu myös kansallispuistossa sienestys ja marjastus. Näitä molempia tulee tosin tehdä muuta luontoa vahingoittamatta. Metsästys, ja yleisesti ottaen selkärangallisten eläinten tappaminen kansallispuistoalueilla on kiellettyä. Poikkeuksena joillain kansallispuisto alueilla on metsästys luvan varaisesti sallittu paikallisalueen asukkaille peto kannan kurissa pitämiseksi.

Historiaa ja kulttuuria

Usein kansallispuistoilla on historiallinen merkitys, ja tausta tarina Suomen historian eri aikakausilta. Porkkalanniemi oli sotilastukikohtana vuokralla Venäjälle 11 vuotta, Repovedeltä löytyy merkkejä kivikautisesta asutuksesta, kalliomaalauksia sekä muinaisia työkaluja ja metsästys välineitä. Vaikka rakentamien ei ole sallittua Kansallispuistoissa, useissa niistä on rakennuksia ajalta ennen alueen siirtymistä sen nykyiseen käyttöön, ja aikakaudet saattavat olla erittäin vaihtelevia saman alueen sisällä. Tammisaaren kansallispuisto alueella sijaitsevan Jussarön kaivossaarella Metsähallitus ylläpitää vanhasta luotsikylästä jäljellä olevaa rakennusta perinnemaisemana. Saaren toisessa päässä taas kohoavat vanhan rautamagnetiitti kaivoksen hylätyt rakennukset, jotka on suojeltu valtakunnallisesti merkittävänä rakennettuna kulttuuriympäristönä. Elävä historia kiinnostaa ihmisiä, ja Seitsemisen alueelta löytyy Koveron kruunumetsätorppa joka esittelee millaista elämä oli noin sata vuotta takaperin. Kesäisin vierailijoille auki oleva tila on kunnostettu 1930-luvun kuosiin, ja sitä koristavat vanhanaikaiset lääke-, yrtti-, ja koristekasvit. Maatilaa ja sen ympäristöä hoidetaan paljolti perinne menetelmin paikallisten vapaaehtoisten toimesta.