Suomen kansallispuistot – Osa 1

Lähettänyt on tammi 10, 2018 in Portti | Kommentit pois päältä artikkelissa Suomen kansallispuistot – Osa 1

Suomen kansallispuistot – Osa 1

Suurimassa osassa länsimaista on valittu paikallisesti tärkeitä suuria luonto alueita kansallispuistoksi asukkaiden ja vierailijoiden käyttöön. Kansallispuistoksi valitaan yleensä alueet joilla on erityisen kaunis luonto, historiallinen, tai luonnonsuojelun kannalta tärkeä merkitys. Alueet ovat useimmiten valtion omistuksessa, Suomessa niitä valvoo ja hallinnoi Metsähallitus. Kansallispuistojen käyttötarkoitus on säädetty laissa, ja edellytyksenä toiminnassa on alueen säilyminen tärkeinä luonto nähtävyyksinä. Kansallispuistojen lisäksi Suomesta löytyy Metsähallituksen hallitsemia retkeily- ja erämaa-alueita, joiden käyttö ja ylläpito käytännöt eroavat kansallispuistoista. Metsähallituksen omistamia luonto alueita on ympäri Suomea, ja ne ovat ilmaisia käyttää luonnosta nauttiville ihmisille, joilla on tarvetta luonnosta nauttimiseen ja siellä rentoutumiseen. Ensisijaisesti alueiden tarkoitus on pitää yllä Suomen luonnon monimuotoisuutta.

Kansallispuistot silloin ja nyt

Suomen ensimmäiset kansallispuistot virallistettiin vuonna 1938, puistojen huoltajaksi valittiin alunperin Metsäntutkimuslaitos. Alkuperäiset kansallispuistot olivat Ounastunturi, Pyhätunturi, Petsamon Heinäsaaret, ja Porkkalanniemi, valitettavasti Petsamo ja Porkkalanniemi menetettiin sodan jälki mainingeissa, Petsamo pysyvästi, ja Porkkalanniemi lainaan Venäjälle. Sotien jälkeen kansallispuistojen hallinta siirrettiin Metsähallitukselle, ja maahan perustettiin seitsemän uutta puistoa. Tässä vaiheessa puistot eivät olleet vielä nousseet arvoonsa kansalaisten retki- ja virkistys kohteina, ne olivat lähinnä luonnontilaan jätettyjä maa-alueita. 1970-luvulla alettiin ajamaan asiaa kansallispuistojen tärkeydestä virkistysalueina. Maahan perustettiin useita uusia kansallispuistoja, ja puistojen ylläpitoa muunnettiin yleisöystävällisempään suuntaan. Tuloksena puistojen suosio kansalaisten virkistys- ja retkeily kohteina kääntyi nousuun. Mallia suunnitelmille, palveluille ja alueiden hoidolle haettiin Amerikasta, ja tavasta jolla valtion omistamaa Yellowstone puistoa hoidettiin. Siinä missä alkuaikojen kansallispuistot painottuivat Lappiin ja Itä-Suomen kansallismaisemiin, tänä päivänä niitä on ympäri Suomea, ja maisemat vaihtelevat sen mukaisesti. Saarelaisidylliä ihailevat voivat hakeutua Suomen etelä rannikolle, järvimaisemia kaipaavat Päijänteelle tai Etelä-Konneveden maisemiin. Kansallispuistoista löytyy myös dyyni muodostumia ja harjuja, jylhiä kallioita ja ikimetsiä. Valkmusan kansallispuisto Kymeenlaaksossa on suo-aluetta jossa on edustettuna yli 30 suotyyppiä. Valkmusa on tunnettu laajasta perhos- ja lintu lajistosta, ja siellä vieraile tai asuu useita uhanalaisia lajeja. Suomen eteläisin kansallispuisto on Tammisaaren saaristo, ja Pohjoisin Lemmenjoen kullanhuuhdonnasta tunnettu tunturi alue. Viimeisin tulokas on Suomussalmen Hossaan Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi 2017 perustettu Suomen 40. kansallispuisto.

perustettu Suomen 40. kansallispuisto.

Kansallispuistojen palvelut

Jokaisesta kansallispuistosta löytyy luontokeskus, joka on hyvä aloitus kohta uudelle vierailijalle. Luontokeskuksista löytyy asian tuntevaa henkilökuntaa jotka voivat ohjata retkeilijän sopiviin kohteisiin puistossa. Niissä järjestetään usein näyttelyitä ja jotkut luontokeskuksista tarjoavat matkailijoille ruokailu tai muita virkistys palveluita. Keskuksissa saa myös kätevästi voi hoidettua kalastus- ja metsästyslupa-asioita, varata vuokratupia ja saada yleistä retkeily neuvontaa. Usein keskuksissa on myös myynnissä puistoon liittyviä tuotteita ja maasto karttoja. Maksullisia palveluita, kuten virvokkeita, lupia ja muita ostoksia lukuun ottamatta, luontokeskusten käyttö on yleisölle maksutonta. Monessa Suomen kansallispuistoista voi myös yöpyä, vaihtoehtoina telttailu saattaa olla oman teltan tuominen, maksuttomat autiotuvat, tai maksulliset vuokra- ja varaustuvat. Autiotuvat ovat yleisempiä lähinnä kaukaisemmista itä- ja Pohjois-Suomen kansallispuistoissa. Päiväsaikaan yleisessä käytössä olevia lepopaikkoja ovat puistosta riippuen piknik alueet, päivätuvat, laavut, kammit ja hirsikodat.

Kansallispuistot silloin ja nyt

Metsähallitus ajaa kovasti kansallispuistojen käyttöä kaikenikäisten kansalaisten toimesta. Useissa puistoissa järjestetään vapaaehtoistoimintaa nuorille ja varttuneemmille luonnon ystäville. Talkoo leireillä, Junior Ranger leireillä ja muissa tapahtumissa kansalaiset pääsevät tutustumaan kansallispuistojen toimintaan eri näkökulmasta. Osa leireistä on kansainvälisiä, yhdistäen luonnon parissa toiminnan kielenopiskeluun käytännön tilanteessa. Monessa kansallispuistossa on esteettömiä kohteita liikunta ongelmista kärsiville. Metsähallitus ylläpitää noin kymmentä reittiä jotka eroavat toisistaan vaikeusasteella maaston pinnan muodostumista riippuen. Esteettömillä reiteillä on yleensä otettu huomioon vessaan ja tulenteko paikalle pääsy, sekä vartavasten rakennettu katselu lava josta liikuntarajoitteisten on helppo ihailla maisemaa. Avustajan mukaan tuominen on kuitenkin suositeltavaa monille reiteille, varsinkin jos vierailija tarvitsee apuvälineitä liikkumiseen.